Matkat

Hiilidioksidipäästöt kuriin – lennetään vähemmän, kulutetaan vähemmän

Julkaistu: 18.3.2018

Hienoa, että useat blogaajat ovat heränneet ja ovat uskaltaneet avata sanaisen arkkunsa lentomatkustamisesta Salamatkustaja-blogin Sadun ja Aamukahvilla-blogin Henriikan innoittamina ja esimerkistä. Lisäksi Milja Pipo Silmillä-blogista kirjoitti asiaa meidän laskemisesta nauttivien näkökulmasta. Olen pohtinut itsekin aihetta useasti, mutten ole osannut siitä kirjoittaa. Lukemieni blogitekstien ansiosta päätin tutkia asiaa vielä lisää ja sivistää itseäni.

  • Maailmassa tehdään lähemmäs 4 miljardia lentomatkaa vuodessa ja määrän arvellaan tuplaantuvan 20 vuodessa.
  • Tällä hetkellä lentoliikenteen päästöt ovat 3-5 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Kasvussa!
  • Tämän lisäksi on muut päästöt kuten typen oksidit, rikin oksidit, häkä yms. ja niiden vaikutukset yläilmakehään jopa tuplaavat kasvihuonekaasujen päästövaikutukset.
  • Yksi Thaimaan matka vastaa keskimäärin vuoden autoilua tai kolmen vuoden työmatka-autoilua.
  • Lentäminen edistää ilmastonmuutosta 50 kertaisesti junamatkustamiseen verrattuna.
  • Muutokset hiilen kiertokulussa ovat aiheuttaneet maapallon viisi massasukupuuttoa, jotka jokainen ovat tappaneet huomattavan määrän eliöitä maapallolta.

Viimeinen kohta pisti erityisesti miettimään! Niimpä oli mietittävä omaa lentomatkustamista. Kuinka paljon matkustan lentäen? Miten voisin korvata sen muilla kulkuvälineillä tai kompensoida siitä aiheutuneita ympäristövaikutuksia?

 

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Lentomatkojemme hiilidioksidipäästöt viime vuosina

Kuluvana vuonna 2018, jossa tavoitteena myös jäädä tähän määrään:

Helsinki-Munchen-Helsinki – 0,91 tonnia  x 2 henkilöä

Helsinki-Barcelona-Helsinki – 1,52 tonnia  x 2 henkilöä

 

Lentomatkat 2017:

Helsinki-Munchen-Helsinki – 0,91 tonnia x 2 henkilöä

Helsinki-Frankfurt-Helsinki – 0,89 tonnia  x 1 henkilö

 

Lentomatkat 2016:

Helsinki-Kuusamo-Helsinki – 0.39 tonnia  x 2 henkilöä

Helsinki-Munchen-Helsinki – 0,91 tonnia  x 2 henkilöä

Helsinki-Munchen-Helsinki – 0,91 tonnia  x 2 henkilöä

Helsinki-Rovaniemi – 0,2 tonnia  x 1 henkilö

 

Vaikka emme ole lentäneet huimasti, on jokaisella tehdyllä lennolla väliä. Ensisijainen ja kaikkein tehokkain hiilidioksidi päästöjen vähentämisessä on yksinkertaisesti vähentää lentäen matkustamista. Olemme pyrkineet välttämään kotimaassa lentämistä, sillä muilla liikkumismuodoilla pääsee helposti kulkemaan, vaikka aikaa kuluukin enemmän. Tämän takia matka-aika pitenee, mutta valintamme on ollut tehdä harvemmin ja pidempiä (ei viikonlopun) matkoja. Toki se lisää palkattomien päivien määrää, mutta vähentää turhaa matkustamista!

Tämän lisäksi hiilidioksipäästöjen kompensointi, eli sijoittaminen vaihtoehtoisten energiamuotojen tuottamiseen, auttaa matkan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kompensoinnissa. Päästöjen hyvitysten määrät vaihtelevat yrityksittäin, joten on vaikea sanoa, mihin rahansa laittaa. Lentomaksu. fi suosittelee maksamaan 10% matkan hinnasta, mutta tämä ei ole välttämättä validi tapa laskea päästöjä. Jos matkustaisin kohteeseen yhdellä välilaskulla ja saisin sitä kautta halvemman lennon maksaisin vähemmän kompensaatiota kun matkustamalla suoraan kohteeseen. Ei kuulosta loogiselta. Toki suorat lennot ovat ehdoton tavoitteena matkustettaessa lentäen! Selvitystyö siis tekeillä tämän suhteen, mutta kuulisimme mielellämme, kun muut ovat löytäneet sopivan yrityksen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen.

 

Matkailuvaihtoehtoja lentämisen sijaan:

Bussi vie ketterästi moneen määränpäähän Suomessa. Syksyinen seikkailu Pyhä-Luoston kansallispuistossa oli rentouttava ja mieleenpainuva. Vaikka bussissa nukkuminen oli hiukan haasteellista, sen aiheuttamat päästöt lentomatkustamiseen verrattuna olivat huomattavasti pienemmät ja kukkarokin kiitti.

Kotimaan matkailu onnistuu helposti ilman lentokilometrejä. Muistetaan arvostaa sitä, mitä meillä on.

Europpaan pääsee autollakin. Vaikka autoilu ei ole sekään päästötöntä, on se lentämiseen verrattuna huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava tapa matkustaa. Teimme reissun Eurooppaan, jossa mukana oli maastopyörät ja auto toimi muutamaan otteeseen yösijanakin. Haavena olisi lähteä junamatkalle ulkomaille. Mitenköhän pyörien kuljettaminen ulkomaisissa junissa onnistuu…?

Suomen lisäksi Ruotsi ja Norja ovat helppoja kohteita matkustaa ja niihin pääsee muutenkin kuin lentäen. Viime vuonna vietimme Lyngenissä toista viikkoa ja tänä vuonna menemme Lofooteille – mukavasti autolla.

Lähikohteita arvostetaan monesti aivan liian vähän, vaikka muutamien kymmenien kilometrien päässä voi olla upeaa luontoa ja hienoja retkiä tiedossa, joihin pääsee jopa paikallisbussilla.

 

Äkäsjoella

Lumisia maisemia nähdään toivottavasti vastaisuudessakin!

Luonto lähellä!

Revontulia Pyhätunturin talvessa

Ja vaikka lentopäästöjen osuus on yksi suurimmista yksittäisen ihmisen hiilidioksidipäästöistä, on muutkin luontoa säästävät elämäntavat tärkeitä huomioida. Kysyinkin itseltäni, miten voin muilla elämäntavoillani lentomatkustamisen lisäksi vaikuttaa aiheuttamieni hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja maapallon pelastamiseen? Kaikki lasketaan!

Protect our winters on yrittänyt näkyvyydellään saada ihmisiä ja erityisesti meitä talvien rakastijia ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen ilmastonmuutoksessa. Olen pohtinut viime vuosina aihetta paljon ja miettinyt itselleni sopivia keinoja vähentää esimerkiksi kulutusta. Nykyään tunnen huonoa omatuntoa kaupoissa pyörimisestä ja pyrin menemään sinne vain tarpeen tullen. Näin vältytään myös turhilta mieliteoilta. Tärkeä kysymys onkin, mitä oikeastaan tarvitsen?

Osta vähemmän, kestävämpää ja harvemmin. Kaikenlainen kuluttaminen ja sen ihannoiminen on ekologisesti kestämätöntä. Yhtenä esimerkkinä nykyinen vaateteollisuus, joka kannustaa meitä kuluttajia ostamaan enemmän ja enemmän hyödykkeitä itsellemme vaikkemme todellisuudessa niitä tarvitsisikaan. Meidän pitäisi oikeastaan maapallon kestämisen kannalta ostaa nimen omaan kestäviä tuotteita. Sellaisia tavaroita, joita voimme (tai edes joku voisi) käyttää vielä 15-20 vuodenkin kuluttua. Tämän päivän tuotteita ei pysty kierrättämään niiden heikon laadun tai materiaalien takia. Muotiteollisuus ja rahanahneet teollisuuspohatat ovat saaneet kuluttajat janoamaan koko ajan uutta. Ainoastaan vähentämällä kulutusta ja hankkimalla aikaa kestäviä tuotteita, voimme saada yltiöpäisen kuluttamisen vähenemään tai loppumaan. Ja tosiaan vaateteollisuus on vain yksi neula heinäsuovassa, sama pätee kaikkeen kuluttamiseen.

Lisätietona: Vaateteollisuudessa on 20% ylituotanto ja 10 % kankaista menee suoraan roskiin. Suomessa tekstiilijätteen määrä on keksimäärin 16.8kg.

Käytä vähemmän muovia. Muovi, tuo merien tuho, on yksi lisäongelma kertakäyttökulttuurin ihannoimisessa. Mikäli, ette ole huomanneet, muovia on kaikkialla yhä enemmän ja enemmän. Vaikka kaupat ovat siirtyneet biohajoaviin pusseihin, on samalla muovin määrä lisääntynyt kaiken elintarvikkeen (esimerkkinä hedelmät/vihannekset) ympärillä. Kai ainoa tapa on äänestää jaloillaan ja saada kauppiaat ymmärtämään muovin määrä. Lisäksi kosmetiikka ja hygieniatuotteet ovat muovin suurkuluttajia. Olen siirtynyt esimerkiksi hiusten, kasvojen ja vartalon pesemisessä palashampoisiin tai -saippuoihin. Pesuaineet ovat suurimaksi osaksi vettä, joten näin säästytään muovin rahtaamisen lisäksi turhan veden rahtaamiselta maailman ääristä toisiin.

Syö kaikki, mitä ostat. Ensisijaisesti kasvispainotteinen ruokavalio on avainasemassa, sillä lihatuotanto tuottaa huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä, ja kuten tiedämme se on loppupeleissä kestämätön ratkaisu ihmisten ruokkimisessa. Emme todellakaan tarvitse elääksemme sellaisia määriä lihaa kun nykyään syömme. Itsekin olen vasta puolitiessä tässä asiassa, mutta olen lisännyt jatkuavasti enemmän kasvisruokaa ruokavaliooni. Viikon ruoista vähintään 1/3 on kasvisruokaa. Usein jopa 2/3. Tämän lisäksi ihmiset heittävät keskimäärin 23kg vuodessa ruokaa roskiin. Hirveä määrä, joten kiinnitetään kaikki yhdessä huomiota siihen, että syömme sen minkä ostamme.

Pienistä puroista syntyy iso joki. Valitsemalla ilmastollisesti kestävämpiä ratkaisuja opetamme itsemme ja kanssaihmiset ajattelemaan tekojensa seurauksia. Näin myös päättäjät ja valtaapitävät joutuvat muuttamaan tapojaan toimia.

 

Lähteet:

  • www.hs.fi/tiede/art-2000005377434.html
  • www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkelit/lentoliikentee-paastot-kasvavat-hirmuista-vauhtia-nain-huimasti-thaimaan-reissu-tuottaa-paastoja-autoiluun-verrattuna/6702200#gs.kfKRdOY
  • yle.fi/aihe/artikkeli/2007/04/16/lentaminen-saastuttaa
  • www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/tekstiilit
  • http://www.ilmastolaskuri.fi/fi/air-traffic

 

Kommentoi blogikirjoitusta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *