LUMI Yöllä satoi ja lunta tulee edelleen. Vaikka näkyvyyttä ei ole muutamaa metriä pidemmälle, ajoväylä on silti hyvin puhdistettu eikä yllätyksiä lumen suhteen ilmene. On suoranainen kulttuurishokki palata takaisin Suomeen ja kulkea auraamattomilla kaduilla. Kaaos saadaan aikaan paljon pienemmästä lumimäärästä. Hokkaidolla sataa metritolkulla lunta. Kohteesta riippuen lunta voi tipahdella maahan kymmenen, jopa 15 metriä kauden aikana. Ja se, että lunta tupruttaa taivaalta kymmenen asteen pakkasessa tuntuu perin kummalliselta. Yleensä Suomessa lumi tulee nollan tuntumassa, mikä tekee lumesta raskaampaa. Hokkaidolla lumi … Lue loppuun
Koivikoita ja puuteripöllyjä Hokkaidolla
Japanilainen metsä muistuttaa suomalaista. Hokkaidolla hiihdellessä törmää hiljaisena tönöttäviin koivuihin tai sekametsiin, joissa valkokaarnaisten kavereina patsastelevat tuuheat kuuset. Tikka naputtaa läheisellä puulla osoittaen meille, että tämä on hänen aluettaan. Hiihtoretken metsän keskellä kruunaa lumisadepilven takaa pilkistävä aurinko. Haluaisin saada itselleni pienen osan tuota japanilaista mielenlaatua ja elämäntapaa, joka niin vetreänä ohittaa minut hiihtäen. Ihailen valtavasti näitä kanssani samalla vuorella hiihtäviä yli kuusikymppisiä. Noidenkin kahden täytyy olla lähemmäs 80-vuotiaita ja siinä he etenevät kuin nuorukaiset, ehkä hiukan rauhallisemmin, mutta taatusti tekemättä … Lue loppuun
Kuulumisia ja fiiliksiä Rukan rinteiltä
Kaksi viikkoa on jo vierähtänyt Rukan reissusta, mutten ole ehtinyt kaikenlaisten kiireiden keskellä sanansäilää suoltamaan. Opettajana joulunalusaika on vuoden toiseksi kiireisintä ja sittenhän tuohon pujahti vielä joulukin, jonka kai itse kukin on halunnut rauhoittaa omalla tavallaan – minä perheen kanssa pelaillen. Mutta nyt näyttäisi taas siltä, että laskurintamalla alkaisi taas tavallisen tehokas talvi, joten kaikenlaista mukavaa on tiedossa. Pysykääs siis langoilla! Ja sitten takaisin muutaman viikon takaiseen Rukan reissuun… Alkukausi on ollut kautta maan valitettavan vähäluminen eikä Ruka tehnyt poikkeusta tässä … Lue loppuun
Laskijan lahjavinkit – Mitä antaa lahjaksi talviurheilun ystävälle?
Joulu lähenee ja monet pähkäilevat kuumeisesti, mitä lahjapaketteihin tänä vuonna meinaa pakata. Vai voisiko lahja kenties olla jotakin, mitä ei voi niin helposti kääriä paperiin. Päätimme koota ilmastoystävällisiä ja erilaisia lahjavinkkejä laskijoille ja muille talviurheilun ystäville. Aloitteleva vapaalaskuharrastajan toivelistalla on muutamia tuikitärkeitä välineitä. Hanki hänelle lumiturvavälineet tai Vapaalaskusta kertova kirja ja miksei vaikkapa lumiturvakurssi. Lumiturvälineet ovat ensimmäisiä tarvikkeita, joita tarvitaan siirryttäessä pois rinteiltä ja siksi ehdoton lahja aloittelijalle. Mikäli lahjansaaja ei vielä omista Matti Verkasalon tai Jarkko-Juhani Henttosen Vapaalasku-kirjaa, on … Lue loppuun
Kauden 2017-2018 parhaat laskut
Kynttilät valaisevat hentoisesti olohuonetta ja taustalla pyörii naisten sprinttihiihtoa. Lumitilanne Rukalla näyttää harmillisen huonolta. Siitä huolimatta mieli kaipaa jo lumille, on haikaillut koko marraskuun ajan. Viime kauden kuvien selailemisella ja reissujen muistelemisella on yritetty edes hiukan vähentää vieroitusoireita. Sen innoittamana koottiin kauden 17-18 parhaat laskut. 1. Norja, Lofootit Geitgallien Ensimmäisenä komeilee tämä Lofooteilla sijaitseva Skandien vuoriryhmään kuuluva huippu, jolla on korkeutta mukavat 1085 metriä. Kiipeäminen alkaa muutaman metrin korkeudelta aivan vuonon rannalta. Tällä kuten muillakin vuorilla pätee erinomaisesti sanonta ”aikainen … Lue loppuun
Talven odottelua ja laskuleffoja
Joka ikinen syksy tämä vimmattu himo valtaa mielen sopukat. Kuin huomaamatta se hiipii luokse ja iskee pahimpaan aikaan. Se ei kysele tai pyydä, vaan vaatimalla vaatii valkeisiin maisemiin huutaen pään sisällä: ”Pakko päästä lumille!” Pystyn jo maistamaan Hanki Baarin omenaglögin tai Tsokan herkulliset vohvelit. Haistan paukkupakkasilta tutun savun hajun ja toisaalta viime vuoden Lofoottien matkalta tutuksi tulleen kuivatun Turskan. Kuulen mielessäni hiihtohissien kolahdukset, mutta myös ihanan hiljaisuuden takamaastoissa. Näen itseni laskemassa Japanin puuterilumilla ja tunnen kuinka valtavat lumihiutaleet putoilevat kasvoilleni. … Lue loppuun
Vuoden paras lyhäri 2018 -äänestys
Ensikosketus Mielakkaan
Lippuja myyvä nainen istuskeli auringolta suojassa varjon alla. Katsoi minua päästä varpaisiin ja totesi: ”Tonne pitäisi kyllä olla polvarit ja fullari”, kun pohdiskelin lipun ostoa. Eipä ollut, sillä en tällaisia paikkoja yleensä kolua. Ehkä ne olisivat muutenkin hyvä hankinta, mutta tähän hätään niitä ei ollut saatavilla. En ostanut myöskään hissilippua, vaan päätin ottaa muutaman tunnin rupeaman kuntoilun kannalta. En ollut ennen käyttänyt ankkurihissiä pyörän kanssa, joten Mielakan jyrkkä nousu ei siksikään houkutellut kokeilemaan. Nousin omin voimin mäennyppylän ylle ja tulin … Lue loppuun
Karu Jurmo – Saaristomeren helmi
Purjevene Veera lipuu helteisessä saaristossa kohti karun kaunista Jurmoa. Saarta, jossa kasvillisuus on matalaa katajikkoa ja kanervaa ja puita on vain osassa saarta. Jurmo on täysin erilainen kuin monet muut saaristomeren saarista. Sen tunnusmerkkeinä on matalan kasvillisuuden lisäksi sen pitkälle jatkuvat kivirannat, jotka kuumana kesäpäivänä polttavat jalkapohjia. Saari kivirantoineen voisi edustaa suomalaista versiota japanilaisesta puutarhasta. Karuudella on syynsä. Perimätiedon mukaan Kustaa Vaasa oli kuullut kertomuksia Jurmossa palavista oudoista tulista ja epäillyt Jurmon edustan haaksirikkojen ja tulien välillä olevan jonkinlaisia yhteyksiä. … Lue loppuun
Kaikki muu paitsi purjehdus on turhaa!
Kun astin Eivoriin, tunsin sen. Olin onneni kukkuloilla, samalla tavalla kuin muutamaa viikkoa aiemmin kuullessani pääseväni purjehtimaan. Silloin hihkuin intoa sisarelleni, vaan nyt sama innostus oli toisessa muodossa. Ulkoa olin rauhallinen, mutta vatsassani perhoset olivat alkaneet räpiköimään. Minua oli jo vuosia vaivannut kaipuu vesille, tuulen vietämäksi purjeet pulleina kulkemaan maailman merillä. En ollut ikinä saanut tarpeeksi suurta tyydytystä moottorin paukkeessa päristellessä. Lähdin matkaan Helsingistä kolmen aikaan yöllä ehtiäkseni kahdeksalta lähtevään yhteysalukseen. Vielä muutama tunti ja olisin Nötössä valmiina viikon mittaiselle … Lue loppuun